tiistai 15. tammikuuta 2013

Kevät

Niin se vain kääntyi pitkä syksy jälleen kevääksi, toki talvihan vielä on, luntakin ihan riittämiin ja samoin pakkasta, mutta valoisaa alkaa jo olemaan yli 6 tuntia päivässä ja se saa minut aina harhailemaan kukka- ja puutarhaosastoilla Prismassa. Sairauslomalla sitä ehtii liikaa kaikkea. Kun ei pysty pitkää aikaa istumaan, seisomaan tai makaamaan selkänsä vuoksi, niin täytyy tehdä niitä kaikkia sopivassa suhteessa. Kävin viemässä pojat kouluun, istuin sopivan tuntuisen 45 minuuttia autossa, jonka jälkeen pääsin harhailemaan Prismaan. Oli minulla sinne ihan asiaakin ja oikeaakin ostettavaa, ostettavien kategoria hieman laajeni talouspyyhkeestä ja nestemäisestä kukkaravinteesta.



Alennuskirja vaiko tarjouskirjahyllyltä tarttui käteen Riku Cajanderin Puutahran parhaat perhoskasvit kirja. Olen haaveillut koko täällä asumisemme ajan perhospuutarhasta, isoista kukkapenkeistä täynnä ihania tuoksuvia ja perhosia houkuttelevia kukkasia. Kaksi penkkiä jo onkin työn alla ja loppuihin pystyy näitä kukkia lisäämään. Kirja maksoi 8,95€, eikä puutarhakirjoja voi koskaan olla liikaa.


Vaikkakin krijan alta pilkisti Kekkilän kaktus- ja kylvömulta, päätin ostaa myös turvepellettejä, joihin siemenet kylvän ja siirrän ne sitten pelletteineen isompiin potteihin, kunhan ensimmäiset hennot lehdet ovat ilmestyneet. Tämä kokeilu siitä syystä, että inhoan taimien koulimista isomiin ruukkuihin, puolet taimista katkeaa tai vaurioituu muulla tavoin ja aina ne ovat ne taimet, joita haluan varjella viimeiseen asti, enkä sitten lopulta kuitenkaan raaski heittää kaikkia taimia pois vaan istuttelen niitä kasvamaan ja lopulta taimia on niin paljon, että olohuone muistuttaa trooppistaviljelmää. Ja turvepelletteihin kylväen pääsen toivonmukaan helpommalla eikä toivottavasti siemenhulluus puske päälle ja ikkunalaudat täyty kylvöpoteista.




Ensimmäiset kylvötkin on jo tehty. Laitoin paprikan ja chilin, sillä viimevuonna kävi huonosti, unohdin kokonaan paprikoiden ja chilien kyvön, kylvin ne myöhässä enkä saanut kuin murto-osan siitä sadosta korjattua mitä oli tulossa. Harmitti heittää paprikat ja chilit kompostiin, koska eivät ehtineet kypsyä ja alkoivat homehtua syksyllä. Toivottavasti tänä vuonna pääsee taas paprikaakin omasta kasvihuoneesta kunnolla ottamaan.


Lisäksi mukaan tarttui Salkoruusun ja Harjaneilikan siemeniä ja kaksi pussia kesäkukkaseosta, jotka ajattelin heitellä tuonne "rytömaahani". Salkoruusua yritin jo viime keväänä kasvatella, mutta eipä siitä juuri mitään tullut, josko tänä vuonna onnistuisi jo hieman ja saisin edes muutaman taimen. Harjaneilikkaa minulla on tuolla ennestään, mutta ei sitä kai koskaan voi liikaa olla, niin kaunis tuo on. Kesäkukkaseoksessa olevia kukkia yritin myös yksittäin viime keväänä kasvatella, nyt ostin tuon seoksen, jonka kylvän suoraan tuonne maahan ilman minkäänlaisia esikasvattamisia. Katsotaan mitä saan aikaiseksi.


Syksyllä sisään kantamani pelargonitkin säilyivät talven ylitse ikkunalaudalla. Hieman ne ovat kärsineen näköisiä ja hentoisia, mutta eivätpähän ne vielä ole ehtineet itselleen vartta tehdäkkään, kyseiset pelargonit ovat pistokkaita viime kesän kukista pääasiassa, neljä viime keväänä kylvämääni ja ruukkuun istuttamaani pelargonia säilyivät myös hengissä, ne pääsevät aikanaan mökille, kunhan sinne asti päästään. Viime kesänä mökille viemäni pelargonit ehtivät paleltua, kuten myös kasvihuoneen viereen unotahamani daliat sekä kasvihuoneeseen unohtamani pasuunankukat. Onneksi siemeniä ehdin saada talteen, toivottavasti ovat säilyneet talven yli.

Täytyy tehdä myös toinenkin tunnustus; yhtäkään ainoata lehteä en syksyllä haravaoinut. Katselin vain ikkunasta, kun tuuli niitä lennätteli pitkin pihaa. En perannut mansikkamaata, heinäseipäätkin jäivät pakkasen ja lumen alle. Kasvihuonekin unohtui järjestää kevättä varten valmiiksi. Edelleen siitä puuttuu pieni pala kattoa. Pääsin syksyllä opiskelemaan ja opinnot toisella paikkakunnalla, työ, perhe-elämä, arki ja kaikki veivät mennessään ja nyt vain puistelen päätäni ja mietin, että pitäisi varmaankin kai tehdä asialle jotakin. Mutta se saa odottaa viikonloppuun. Nyt täytyy taas jatkaa kävelyn merkeissä, liikaa istunut paikoillaan ja selkä muistuttaa siitä.