Jotenkin tuntuu, että mikään kukka ei kuki samaan aikaan, kuin viime vuonna vaan paljon aikaisemmin. Pitää aina itselleen muistuttaa, että vasta on kesäkuun alku menossa. Tai sitten vain muistan väärin kaikkien viime keväänä ja kesänä kukkineiden kukkien kukkimisajankohdan (olipas siinä monta kukkien sanaa :) )
Akileijoista laitoin jo kuvaa edelliseenkin postaukseen, mutta ne vain ovat niin ihania. Niitä voisi kuvailla kaiken päivää ja tutkia niiden erilaisuutta.
Keltapäivänlilja on täydessä kukassaan ja loistaa kilpaa auringon kanssa. Siitä on hankala ottaa kuvaa, josta jotakin selkoa saisi, aina yhtä kirkkaan keltaisina ja ylivalottuneina kuvat kameraan tulevat. Pitäisi varmaankin kuvata kerrankin yöllä, näkyisi ehkä luonnollisemmassa värissään. Kaunis.
Myös valkoista särkynyttäsydäntä on hankala kuvata auringonpaisteessa. Varsinkin, jos joutuu kuvamaan vasten aurinkoa kukkapenkin takana rehottavan ohdake ja nokkospusikon vuoksi. Särkyneensydämen takana alkoittelee Mooseksen palavapensas omaa kukintaansa.
Liljoista ensimmäisenä kukkaan on avautunut tiikerililjat. Jotenkin tänä vuonna tuossa liljapenkissä on harvakseltaan noussut liljoja. Edessä on varmaankin penkin ylöskaivuu ja uudelleen istuttaminen. Voisi oikeastaan järjestellä niin, että istuttelee kaikki kukkaset sekaisin tästä ja ylempänä olevasta penkistä. Eivät liljat näyttäisi sinne tänne "kuha hänes ovat" -tyylisesti kukkapenkkiin roiskituilta.
Kasvihuoneessa pelargonit kukkivat runsasti. Tässä tulppaanipelargonin ihastuttavat nuput. En ole koskaan tällaista ennen omistanut, niin jännityksellä odotan avautuvatko nämä kukat tästä enempää laisinkaan vai jäävätkö ne näin ihastuttavasti vain hieman avoimiksi.
Kronprinsesse Mary yllätti minut omalla ihastuttavalla hörhellyksellään :) Odotin näiden olevan yksinkertaisia valkoisia, mutta ovatkin kerrattuja ja tiiviitä. Harmittelin silloin keväällä, että olin erehdyksessä tämän ostanut, mutta nyt en kyllä harmittele lainkaan.
Munankuoripelargoni on aivan hauska polkakarkin mieleentuova ilmestys. En osannut odottaa tämän värityksestä mitään ja ihastuin kovin. Näitähän on vaikka kuinka paljon eri värivariaatioita, kun tarkemmin rupesin internetin ihmeelliseen pelargonimaailmaan perehtymään.
Ruusunnuppupelargonin nuput kyllä muistuttavat ruusunnuppuja. Tämänkään väristä (jännitystä pitää olla elämässä, kun ostaa kukkien taimet ilman niitä esittävää valokuvaa) en ollut perillä, hennon vaaleanpuna-valkoinen on väritykseltään ja lehdet syvän vihreät. Olen aivan lopullisesti hurahtanut pelargoneihin. Pitänee aloittaa maakellarin muutaminen viherhuoneeksi mahdollisimman nopeasti, että saan sinne kaikkia ihanuuksia, eikä tarvitse isännän hermoja kiristellä pelargoniruukkujen valloittaessa olohuoneen ikkunaa.
Mårbackan pelargoni on jaksanut kukkia jo pitkään. Tämän tiesin ostavani valkoisena pelargonina, koska täsä olin etsinyt jo pitkään.
Viime vuonna kasvattamani ja talvettamani pelargonit jaksavat myös kukkia, vaikka en ole ehtinyt niille parempaa multaa vielä vaihtamaan.
Vanhaan, roskakasasta tontin laidalta löytämääni nokattomaan kastelukannuun istutin äidiltäni saadun vaaleanpunaisen pelargonin.
Tomaatit ovat hyvässä kasvussa ja kukkivat kaikki. Raakileet kasvavat kovaa vauhtia ja katkoin jo alempia oksia rungoista, että tulisi hieman ilmavampaa. Nämä kaksi pensastomaattia kyllä teki mieli kiskoa istutusalustastaan ja kiikuttaa kompostiin kasvamaan. Olivat vallanneet kahdestaan niin ison alueen, että pitänee saksia näitäkin ihan reilulla kädellä, vaikka pesastomaatteja ei taideta yleensä suuremmin harventaa, paitsi jo kovin tiheäksi kasvavat. Omani ovat kasvaneet pitkää vartta, ilmeisesti harsot olleet liian kauan ikkunan edessä. Jospa siitä hieman tanakoituisivat. Mutta jotakin näille pitää tehdä. Sen ainakin päätin, että pensastomaattia en kyllä kasvihuoneeseen enää laita.
Pojat olivat työpäiväni aikana käyneet hakemassa lupiineja pihan nurkasta ja laittaneet ne kuistille pulloihin. Tuoksu oli aika voimakas ja sisällä kukkamajakossa olleet lupiinitkin saivat siirron kuistille. Kauniita kukkia, harmi vain että valtaavat niin voimakkaasti alaa.
