Takaisin blogin pariin

Tämä puutarhablogini on jäänyt unohduksiin, kun olen innostunut Instagramiin päivittämään kuvia puutarhasta. Kovasti ei siellä ole mitään tapahtunut, kun olemme viimeisest kaksi kesää tehneet ulkovuorilaudotusta taloon. Ehkäpä ensi kesänä ehdin enemmän ajatella myös puutarhan kunnostamista ja laittoa, kuin mitä tähän asti olen ehtinyt. Tässä kuitenkin muutama kuva menneiltä ajoilta puutarhasta.

 Vanhoista tiilistä rakennettiin navetan eteen riittävän iso kukkapenkki. Vielä ei penkissä ole istutuksia, sillä tarkoitus on talven aikana miettiä, mitä kukkia penkkiin laittaisin. Jotakin perinteisiä kuitenkin.

 Vanhoista, alunperin polttopuiksi tarkoitetuista rungoista tulikin lopulta istutuslaatikot kasvimaalle. Rungot olivat jääneet metsikköön ja osin jo lahoja, joten ei niistä ollut enää polttopuiksi. Istutuslaatikoiden reunoiksi ne kelpaavat vielä oikein hyvin.

 Roskalaatikolle rakensimme katoksen neljästä vanhasta kuormalavasta ja muusta jätepuusta ja remonttiylimäämästä, mitä tontilta löytyi. Ainoastaan valkoinen maali piti ostaa, koska sitä ei ollut.

Kuvat talon julkisivumuutoksesta ovat menneet hieman sekaisin. Alin kuva on lähtötilanne eli vuodelta 2006, kun muutimme taloon. Talosta on vaihdettu kivikatto huopakatoksi ja julkisivu saanut lautavuorauksen. Aika monta kilometriä tuli punamullalla maalattua lautoja kahtena viime kesänä. Mutta nyt on julkisivu valmis. Tosin vielä muutama valkoinen ikkunanympärys lauta puuttuu, mutta eipä onneksi paljoa. Ensi kesänä olisikin tarkoitus sitten kaivaa talon ympäristö auki (teemme vähän takaperoisessa järjestyksessä, mutta eipä se nyt tässä kohtaa haittaa), uudistaa salaojat ja perustusten kunto sekä käsitellä sokkelin pinta. Töitä siis riittää.

Kukkapenkkejä olen uudistanut yhdessä äidin kanssa ja yksin. Ylimmässä kuvassa on uusi tänä vuonna tehty kukkapenkki, johon tulee muutama peittoruusu sekä pioni. Vanha kivimuuri kaivettiin esiin heinkosta ja ylikasvaneen mahonian alta.

 AIkaisemmin olen tehnyt kukkapenkin, johon tuli istutettua kaikenlaista. Tänä kesänä tuo penkki koko muodonmuutoksen saadessaan reunaansa vanhoista kattotiilistä tehdyn reunuksen samalla, kun uusi ruusu - pionipenkki sai oman reunuksensa.

 Kukkapenkki myös uudistui kasvien suhteen ja siitä positettiin kaikki piiskut sekä muutama muu liian isoksi kasvava kasvi. Muutama piisku vielä tässä kuvassa, mutta nekin on nyt jo poistettu. Tilalle istutettiin lisää pioneja äidin naapurin hävitettävistä penkeistä.

Pojat ovat jo sen verran isoja, että hiekkalaatikko ei enää ole leikkien keskipisteenä (tai mistä sitä tietää jos vaikka 16-vuotias haluaisikin vielä tehdä muutaman hiekkalinnan ja -kakun), joten entinen hiekkalaatikon pohja muotoutui kesällä kukkapenkiksi ja sai reunoilleen vanhoja tiiliä. Vanha tiinu, josta puuttuu pohja, löytyi mökillä liiterin siivouksen yhteydessä ja odottaa nyt yhdessä kukkapenkin kanssa istutuksia ensi kesänä. Joko penkkiin tulee pelkästään kesäkukkia tai sitten sekä kesäkukkia että perennoja. Vielä en ole tätäkään saanut päätettyä.

Olemme siivonneet tonttimme laitamalla olevaa pientä metsikköä, josta vuosia sitten kaadoimme oikein urakalla puita, että siellä sekä tuuli että valo pääsisi tiheän metsikön läpi. Risuista ja puunrungoista päätimme tehdä risuaitaa, hieman jykevämpää sellaista. Itse asiassa aitoja on tehtynä nyt kolme, joista kolmas on vielä keskeneräinen. Ylemmässä kuvassa on risuaidoista ensimmäinen ja pienin. Toisessa kuvassa on risuaidoista ison ja kolmas, josta ei kuvaa ole, on rakentunut toisen risuaidan jatkoksi. Risuaitaan ovat löytäneet tiensä jo pienet ötökät ja muutama lintukin siellä on käynyt katsomassa paikkoja pesänrakennuksen kannalta. Saapi nähdä, minkälaista asujaimistoa aidat itselleen saavat vuosien varrella.

Lampaatkin edelleen ovat pitämässä huolta pihasta ja ensi kesänä on suunnitteilla lampaiden vieminen mökille, jossa riittää myös maata lampaille siistittäväksi.

Kasvihuoneprojekti

Talven 2010/2011 suunnittelimme ja piirsimme kasvihuonetta. Mittailimme ja puntaroimme sitä, minkä kokoisen kasvihuoneen tekisimme. Mitään muuta toivetta ei minulla ollut, kuin että siitä tulisi riittävän tilava, eikä tarvitsisi ruveta heti rakentamaa uutta tai laajentamaan. Toisaalta, kasvihuoneet tomaatille, kurkulle ja paprikalle erikseen ei kuulosta sekään kovin huonolta idealta :) Tosin voi olla, että mies kieltäytyisi yhteistyöstä ja saisin rakentaa kasvihuoneeni itse.

Kasvihuoneen rakentaminen alkoi tietenkin kaivamisella. Ja kaivettavaahan toki riitti, sillä pohjan koko oli noin 8 metriä pitkä ja noin 4 metriä leveä. Suunnittelimme pyytävämme tuttua traktorimiestä kaivuuapuun, mutta saimme kuulla, että hän oli myynyt kauhan pois, mutta antoi numeron josta voisimme tiedustella toista kaivajaa. Lopulta kuitenkin päädyimme kaivamaan käsipelillä. Joten lapiohommiin!

Yksi viikonloppu siinä saatiin kulumaan. Ensin pinta rikki ja nurmikko kärrättiin navetan taakse. Sen jälkeen pientä möyhennystä ja multaa pois kuopan paikalta. Mullat saimme häviämään kasvimaalle. Seuraavana oli vuorossa pohjan tasoittaminen isäni aikoinaan tekemällä jyrällä. Pohjalle viira eli suodatin kangas, jonka saimme ystävämme omakotitaloprojektin ylijäämävarastosta :). Päälle muuraushiekkaa ja jälleen jyrällä tasoittaen.

Viiran ja muuraushiekan päälle rakensimme kaukalon anturan valamista varten. Ei tainnut kummallakaan olla minkäänlaista kuvaa siitä, kuinka paljon tuohon projektiin saisimme betonia kulumaan! Ostimme mielestämme riittävästi betonia ja ei kun sekoittamaan; työkaluina vanha muovisaavi sekä vielä vanhempi porakone ja vispilä. Mahtoi olla ohikulkijoilla naurussa pitelemistä, kun yritimme saada betonin sekoitettua riittävän nopeasti, ettei edellinen, muottiin kaadettu ehtisi kuivua. No juoksuksihan siinä piti pistää!

Onneksi avasin suuni seuraavana päivänä töissä ja työkaverini kertoi, että heiltä saisimme betonimyllyn lainaksi. Luojalle kiitos! Valaisimme anturaa varmasti vielä tänä päivänäkin, mikäli porakone ei olisi sanonut sopimustaan irti jo ensimetreillä. Kun lopulta antura oli valettu ja kuivunut, poistimme muotit sen ympäriltä. Eihän sitä nyt oppikirjan mukainen antura tullut, mutta kyllä se meidän kasvihuoneeseemme kelpaisi. Sokkelin teimme pihalla muutaman vuoden lojuneista harkoista. Ja taas betonimylly tuli tarpeeseen, että saimme muurattua harkot toisiinsa kiinni. Harkojen päälle bitumikaistale ja bitumin päälle lauta, jonka päälle rupesimme runkoa pystyttämään.

Kasvihuoneen seinät on tehty vanhoista parvekkeen sisä- ja ulko-ovista, runkopuuna kakkosneloset, joihin ovet on kiinnitetty. Seinien pystyttäminen oli nopeaa ja helppoa kuin palapelin tekeminen. Kerrankin jokin sujui tässä projektissa nopeasti, helposti ja kivuttomasti. Valkopintaiset parvekkeen ovet jäivät sisäpuolelle kasvihuoneen rungossa. Ulkoseinä tuli parvekkeen ulko-ovista, joissa oli valmiiksi ruskea maali.

Ja koska kasvihuoneen tekeminen ei sujunutkaan ihan tuosta vaan viikossa, eikä edes kahdessa, piti olohuoneen viidakolle saada tilapäinen suoja, jossa ne voisivat karaistua ja jatkaa kasvamista siihen asti, kunnes kasvihuone olisi valmis ottamaan kasvit huomaansa.

Navetalta löytyi 6 kappaletta ikkunoita, joista rakensimme kahden kuormalavan päälle taimihuoneen, joka vuorattiin pakkasharsolla. Taimihuoneessa oli myös puhallin, joka piti hallan pois öisin. Lopulta taimihuone kävi kasveille pieneksi, eikä kasvihuoneen valmistuminen ollut vielä lähelläkään.

Kasvihuoneen pohjalle kärräsin sepeliä pienen pihan verran ja tasoitin sen haralla tasaiseksi, jonka jälkeen vielä jyryytimme jyrällä päältä. Istutuslaatikon keksimme tehdä vanhoista kattotiilistä, joita edelliskesänä katolta purettiin 6 tiilta kerrallaan yhteensä 2180 tiilen verran per kattolape. Tiilet ladottiin päällekäin ja vain päällimmäinen kerros muurattiin kiinni.

Kasvihuoneen lattia tehtiin vanhoista tiilistä, joita olimme isäni kanssa keränneet pinoon pihaa siivotessa ja raivatessa. Tiiliä löytyy edelleen pihalta hautautuneena ja niitä kaivan sitä mukaa ylös, kun niihin törmään. Jatko käyttö näille tiilille on vielä hieman auki, mutta tuskin ne pihalle lojumaan jää.

Kasvihuoneeseen löytyi pariovet navetan seinästä, jossa niillä ei ollut mitään käyttötarkoitusta. Vastaava pari löytyy vielä navetalta.

Lopulta en malttanut enää odottaa katon valmistumista, vaan vein kasvit sisälle kasvihuoneeseen. Kattoparruista laitoimme roikkumaan vanhoja heinäseipäitä, jotka olivat peräisin miehen mummon maatilalta ja odottaneet jatkokäyttöä varastoituna navetan taakse. Heinäseipäät roikkuvat sisalköyden varassa ja niihin kiinnitin taimet Multasormesta löytyneellä mustalla narulla, jota oli jäänyt yli edelliskesältä.

Kasvien istuttamisen jälkeen jatkoimme lattiaprojektia ja tiilien esiin kaivamista ja kasvihuoneeseen kärräämistä ja paikoilleen latomista. Saumaushiekka löytyi myös tontilta, eikä vaatinut kuin kaivamista ja suurien kivien pois heittämistä sekä kuolleiden hiirien piilottamista kirkuvalta emännältä.

Lopulta lattiaprojekti saatiin valmiiksi ja sain kantaa tavarat sisään. Oikealla näkyvä punainen pesukomuutti löytyi muuton yhteydessä kellarista ja sen vieressä näkyvä vihreä keittiön alakaapisto löytyi autotallista. Puinen suora pöytä löytyi navetalta ja oikeassa etureunassa näkyvän rottinkisen kukkapöydän sain työpaikan romuvarastosta.

Pelargonioiden takana oleva rottinkinen kukkateline löytyi ensimmäisenä kesänä talon seinää vasten nojaamasta ja on sen jälkeen toiminut monenlaisena telineenä aina remonttitarvikkeiden säilytystelineestä kukkatelinseeseen. Tällä hetkellä se nojaa yksinäisenä kasvihuoneen ulkoseinää vasten, koska unohtui sinne syksyllä, kun yritin sitä korjata. Katosta roikkuvat amppelikorit olen saanut veljeni ex-avokilta ja kettingit, joilla ne on kattoparruun kiinnitetty lötyivät navetalta seinältä roikkumasta, johon ne oli ripustettu lehmien lähdettyä.

Vanha tallilyhty löytyi navetan kätköistä ja odottaa lasien korjausta kasvihuoneessa. Tiiliä puhdistettaessa niistä löytyi erilaisia merkintöjä, tässä yhden tiilen teksti.

Ja koska maatilalla asutaan, pitää olla myös muutama kana. Nämä kanat lähtivät mukaan kesäiseltä reissulta Kasvihuoneilmiöön. Haaveissa olisi oikeita kanoja pihaa kuopsuttamaan, mutta vielä en ole kerännyt rohkeutta soittaakseni kunnanvirastoon ja kysyäkseni, voisinko kanoja ottaa. Navetalla olisi niille niin mukava huonekin, ei tarvitsisi kuin orret ja pesimäkolot sekä ovi ja ikkunasta pääsy ulos tarhaan.

Kattoprojekti kasvihuoneessa on edelleen kesken, tosin tästä kuvasta edistynyt huomattavasti, eikä pressuja enää tarvita ja kasvihuoneen sisusta pysyy kuivana vesisateellakin :) Tänä vuonna pitää kasvihuoneen päätyihin laittaa tuuletusikkunat, muurata oven viereinen seinä umpeen sekä tukkia katon ja seinän välinen rako. Lisäksi kesällä kasvihuoneeseen talon yläkerrasta, vanhemman pojan huoneesta raahattu PorinMatti odottaa itselleen hormia.

Kasvihuone toimii talven ajan kesäkalusteiden ja tavaroiden varastona. Siellä se odottaa innokasta puutarhuriaan siivoamaan ja laittamaan uutta kesää!

Kasvihuoneen rakentamisessa käytettiin 3/4 kierrätettyä tavaraa; muuraushiekka omasta pihasta, viira ystävän taloprojektin jäämistöä, harkot oli ostettu aikoinaan akvaarion alle, parvekkeen ovet miehen äidin ja isän kerrostalon parvekeremontista, kattomateriaali kaatopaikalle joutumassa olevista parvekelaseista sekä jostain saaduista kolmikerroksisista lämpölaseista eroteltuina, lattian tiilet omasta pihasta kaivettuna, istutusaltaat tehty vanhoista kattotiilistä, kasvituet vanhoista heinäseipäistä, kalusteet löydetty navetalta tai mökin liiteristä, ovet navetalta ja tuuletusikkunat saatu jostain ilmaiseksi. Jouduimme ostamaan ainoastaan 2 uutta harkkoa, pussikaupalla betonia sekä sepelin ja kakkosneloset ja laudat, koska emme kotivarastosta löytäneet riittävän pitkiä kakkosnelosia ja lautoja. Sepeliä tuli autokuormallinen, joten sitä on vielä iso kasa odottamassa, että pääsen sen levittämään pihalle ja kasvihuoneen anturan ympärille.