tiistai 26. kesäkuuta 2012

Kukkia ja kurkkuja!

Kasvihuone sai olla juhannuksen miten taisi ja sunnuntaina kun kotiuduimme kävin vain pikaisesti kastelemassa tomaatit ja muut. Hieman olivat lurpallaan, mutta piristyivät kummasti vedestä. Tänään kävin taas pikaisesti töiden jälkeen katsomassa mitä uutta kasvihuoneessa on ja olihan siellä!
 Kurkkua on tuloillaan vallan mukavasti ja kohta päästään maistelemaan tämän kesän ensimmäisiä omia kurkkuja. Varmaankin ne ensimmäiset taas jaetaan tarkasti viivottimella tasan, että jokainen (lue pojat) saavat yhtä paljon :)

 Inkarvillea yllätti todellakin minut ja kasvoi mittoihinsa tänä vuonna! Ostin sen jotakin vuosia sitten ja jätin syksyllä maahan, vaikka lapussa luki, että suositellaan talvettamista sisällä viileässä. Lunta on penkin päälle joka vuosi kasattu metreinä mitattava kasa ja viime vuonna ei tämä juurikaan päätään korkeammalle kuin mullan pinnalle nostanut, nyt silmämääräisesti katsoin, että nämä korkeimmat kukkavanat olivat kohonneet jo lähemmäs 40 senttiin!

 Ensimmäistä kertaa ehdin nähdä Mooseksen palavan pensaan kukinnan kunnolla läheltä. En ole koskaan nähnyt täysin auenneitä kukkasia. Ovatpa ne kauniit! Mutta tänä vuonna pysyn kaukana koko pensaasta, saa kasvaa vaikka koiranputkia keskelle pensasta, viime vuoden paljojäljet käsissä muistuvat liiankin hyvin mieleen.

 Kasvihuoneessa kasvaa paljon kaikenlaista tänä vuonna. Sain työkaveriltani kaksi pasuunankukan tainta ja toinen jo innolla tekee ensimmäistä kukkaansa. Toinen on vähän hillitympi, kasvaa kaikessa rauhassa, eikä tunnu olevan mitään kiirettä kukkien tekoon.

 Hajuherneetkin ovat jääneet kasvihuoneeseen kasvamaan omassa ruukussaan köynnöstukea pitkin. Hienosti siellä kasvavatkin, toivottavasti myös jossain vaiheessa kukkivat. Täytynee sitä ennen siirtää ne ulos, ettei kasvihuone täyty pistävistä öttiäisistä tänä vuonna.

 Tämä kaunis hento lila kukkanen on lienee Ruusunätkelmä. Se kasvoi aivan yllättäen kukkanpenkkiin, enkä sitä sinne todellakaan ole istuttanut. On pitänyt se sieltä kaivaa moneen kertaan jo pois, mutta toisaalta, miksi suotta, kasvaa kauniisti toisten kukkien lomassa hakien niistä tukea omalle kasvulleen. Kyseisestä kukkapenkistä nousi monta muutakin yllätystä, joita en sinne itse tiedä laittaneeni. Lienevät edellisen asukkaan taidokkaiden kukkapenkkien jäämiä, joista saan nyt sitten nauttia omien istutusteni lisäksi.

Krassit ovat mielestäni ihania kukkia ja niitä ei koskaan voi olla liikaa :) Tämä kaunokainen kukkii äitini tekemän pajuköynnöstuen lomassa ja nauttii ilta-auringosta suuren pihakoivumme alla vanhassa saunan padassa. Tänä vuonna krassit ovatkin kasvaneet yllätävän hyvin, nyt vain kukkaloistoa odottelemaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti