keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Pionien kukintaa odotellessa

Tämän viikon rankkasateet saivat pionit painumaan matalaksi, joten päätin sitoa niitä vähän, jotta eivät katkeaisi ennen kukintaansa. Valkoinen pioni oli painunut niin paljon, että sen sitominen kauniiksi puskaksi olikin haastavaa, eikä oikein yksin onnistunut. Mutta onpahan ainakin nostettu pystyyn, niin näyttävät tulevat kukatkin kauniimmilta kuin maata vasten viistäessään.



Pionit ovat niin täynnä nuppuja, että varmasti kukinta tulee olemaan kaunein sitten tänne muuton. Näiden isojen pionien nimiä en tiedä, olen ne äidiltäni saanut, eikä hänkään taida muistaa mitä ovat. Ehkäpä sitten, kun kukkivat voisi niiden nimiäkin metsästää.




Alppiruusut vain jatkavat upeaa kukintaansa. Uusin ei nyt päässyt kuvaan kuin yhdellä lehdellään alimmaisen kuvan vasemmassa yläreunassa, siinä ei ole kuin kaksi kuivaa nuppua, ehkäpä sitten tulevina kesinä sekin näyttää kauniin kukintansa. Nämä kukkivat alppiruusut ovat "Cunningham's White" puistoalppiruusut. Luulin, että olisivat valkoiset, mutta ovatkin lilat. Kauniit kuitenkin.


Ruskoliljat aloittavat liljapenkin kukinnan, kun toiset liljat vielä kasvattavat varttaan tai kehittelevät kukkanuppujaan kukintaa varten. Nämäkin liljat olen saanut isäni tädin perennapenkistä.


Keltapäivänliljoista ei oikein koko pusikosta saa kunnon kuvaa ilta-auringossa, keltainen väri loistaa niin kirkkaana, yritin sitten ottaa lähikuvaa ja se taisikin onnistua vähän paremmin. Tämä kyseinen liljapuska löytyi siis tontilta tänne muutettuamme ja pihaa raivattuamme, jaoin sen kaksi vuotta sitten tähän uuteen penkkiin ja se innostui kasvamaan oikein voimalla.

Rytöpenkin unikoista yksi on jo ehtinyt kukkimisen alkuun, toiset ovat vielä nupuillaan. En vielä tänäänkään ehtinyt penkkiä kitkemään. Eikä se oikeastaan edes ole penkki vaan isohko alue, noin 3 metriä kertaa 4 metriä, jonne vain heitellään kaikenlaista mitä jää ylitse tai siirretään kasveja, jotka leviävät voimakkaasti eikä niitä halua "paraatipenkkeihin", mutta joista ei halua myöskään luopua. Nämä unikot olivat minulle yllätys, äitini ne sinne rytömaahan oli laittanut. Ihania ovat, siis kiitos äidilleni :)

Tämä mikälie kasvi kasvoi pitkin pihaa ja rehotti joka paikassa, missä sen ei olisi tarvinnut rehottaa. Kaivoin sitä niin paljon ylös kuin vain mahdollista ja istutin rytömaan reunaan, missä se saa rauhassa rehottaa. En tiedä mikä kasvi on kyseessä, mutta ihan kaunis se on ja suuri. Olisikohan tuon rytömaa nimettävä jo uudestaan antaa kaikkien kukkien kukkia maaksi :)

Tämä syreeni löytyi kahden suuren puun välistä navetan edestä. Hieman se on kärsinyt talvesta ja varjosta, mutta komea on kukinta tänä vuonna. Tarkoitus olisi ympäriltä kaataa varjostava koivu ja kaksi haarainen ilmeisesti lehmus, ennen kuin ne kaatuvat talon tai navetan päälle. Pääsee sitten syreenikin paremmin esille ja saa itselleen tilaa.






2 kommenttia:

  1. Sininen korkea mikä lie taitaa olla Raunioyrtti. Mulla kasvaa sama pihalla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset, onpa kiva saada nimikin tuolle kasville :)

      Poista