Yksikään oksista ei ollut katkennut ja jokaisen oksan päässä oli nuput odottamassa. Vielä on lunta jonkin verran alppiruusujen ympärillä ja voin vain haaveilla uusien istuttamisesta "alppiruusupuistooni". Mustilan taimiluetteloa selatessa oli havaittavissa pientä vauhtisokeutta ostoslistaa tehdessä :)
Yksi iso ja vuosia vanha omenapuu sen sijaan oli saanut kokea lumen painon oksallaan ja oksa oli repeytynyt irti. Lisäksi toinen oksa oli myös repeytynyt osittai irti. Nämä omenapuut ovat varmasti talon alkuperäisten asukkaiden istuttamia. Talo on aluperin rakennettu 1939 ja laajennettu joskus 1950-luvulla, joten puiden ikää voi vain arvailla. En niitä ole kertaakaan leikannut, niistä on tullut tai ei ole tullut satoa, mutta kauniita ne joka tapauksessa ovat, enkä niistä raaski luopuakkaan.
Pajumajakin oli saanut osansa lumesta. Kaksi paksuinta vartta oli katkennut ja ne pitää korvata uusilla. Lisäksi edellistalven jättämät aukot pitänee myös istuttaa umpeen, että pääsee pajumaja jatkamaan muodonmuutostaan. Hieman on kallellaan olevan näköinen näin talven jälkeen, mutta eiköhän siitä suoristu.
Viime syksynä kaadettiin tontin rajalta useampihaarainen iso koivu, joka oli pahasti kallellaan autotiellepäin. Äitini istutti jotakin vuosia sitten tontillemme useamman visakoivun taimen ja nyt näytti yksi (kuvan etureunassa rikkoutuneen sinisen taimisuojan kohdalla) joutuneen tuon kaadetun koivun runtelemaksi, syksyllä en edes tuota tullut tarkistaneeksi, kun oli jäänyt kaadetun puun oksien varjoon. Tuskinpa tuo tuosta enää kasvuun lähtee, joten jäljellä on enää 8 visakoivuntainta tiettävästi. Viime talvena yksi koivu jäi rusakon hampaisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti